ihana aurinko,
ihanat ruskettuneet lapset,
uudessa pehmeässä valossa kylpevä
remontin loppusuoralle edennyt keittiö!


minua ei kiinnosta koulu,
luimin taas vain kodissani ja nautin....
millä ihmeellä mä kokoan itseni; menen ja jatkan....?

kohta vaihdan akvaarioon vedet,
heitän matot pihaan ja kaivan moppivehkeet esiin.


pian on juhannus.
olemme lasten kanssa kotosalla, teemme mansikkakakun.
juhlistamme kesää ja kotia :)

uimaretki, jos on kuumaa......
työkaverin luona saunailta, isoon pihaansa mahtuvat lapsetkin.


sähkömiestä odotan iltapäiväksi, josko saisimme henkeä uuteen liesituulettimeen.
tuskailun jälkeen sellainen sähköinen mies  löytyi omasta kunnasta ja vähän niinkuin suvustakin.
serkun isä noita tekee, on täälläkin joskus tehnyt, lupasi tehdä tälläkin kertaa.


pihani perältä löysin hirsikasan. oikein sellaista käsin veisteltyä pintaa kahta puolta.
pohdiskelin kylän kenttäsirkelit läpi, kun setäni tuumi, että voisin ostaa vannesahaansa isohampaisen terän ja sahailla sillä laudoiksi muutaman pinnan! oih!
täytyy ryhtyä tuumasta toimeen tässä jonain iltana, valita hirret ja piipahtaa luokseen.
hieman rustiikkihenkeä olohuoneeseen höylähirsisillä, petsatuilla kukkalaudoilla, saman sarjan pöydällä (jalat teen vaikka junakisko-tyyppisestä metallitavarasta?) ja jos jaksan toimeen ryhtyä, siitä saa yhdessä metallin kanssa vinhan sängynpäädynkin. yhdellä kertaa nyt ainakin kannattaa sahata kaikki kauneimmat pinnat talteen, unelmoida, ideoida ja rakentaa sitten pienin erin :)

itse tekeminen on ihanaa puuhaa, nyt kun siihen olen yhtäkkiä intoa löytänyt.
tuntuu, että mielessä on ideoita enemmän kuin mitä toteuttaa ehtii.

vielä kun vaan löytyisi se into nousta aamuisin tuonne koulunkäyntiin....